Tiedeuutiset
Sydänsairauksien hoidosta ja tutkimuksesta Suomessa
Kokemuksia sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksen kehittymisestä Suomessa ja säätiöiden merkityksestä tutkimustyön tukijana.
Lue lisää
Paavo Nurmen Säätiö mukana Lääketieteen tutkimusrahoitus 2022 selvityksen tekemisessä
Viisitoista suomalaista lääketieteen säätiötä toteutti kesällä 2022 päivitetyn Lääketieteen tutkimusrahoitus -selvityksen, jolla kartoitettiin suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta, kokonaisnäkymää ja kehitystä. Selvitys on jatkoa vuonna 2019 toteutetulle selvitykselle ja Paavo Nurmen Säätiö osallistui selvityksen tekemiseen yhtenä asiantuntijatahoista.
Lue lisää
Neurokirurgiaa ja mitä jokaisen tulisi tietää aivojensa hyvinvoinnista
Suomalaisia menehtyy usein erilaisiin äkillisiin aivohalvauksiin eli aivoverenkiertohäiriöihin. Aivohalvaukset voidaan jakaa pääasiassa kolmeen eri alatyyppiin: aivoinfarkteihin, aivoverenvuotoihin ja lukinkalvonalaisiin verenvuotoihin. Aivoinfarkti eli iskeeminen aivohalvaus muodostaa 80–85 prosenttia kaikista aivohalvauksista, johon yleensä sairastuvat iäkkäät. Aivoverenvuodossa veri vuotaa aivokudoksen sisälle ja sen esiintyvyys on noin kymmenen prosenttia kaikista aivohalvauksista. Viidestä kymmeneen prosenttia aivohalvauksista on lukinkalvonalaista verenvuotoa, subaraknoidaalivuotoa eli SAV.
Lue lisää
Liikunta hyödyttää sepelvaltimotauti-potilasta
Suomessa sydänsairaudet ja erityisesti sepelvaltimotauti ovat kansanterveydellinen ongelma. Kylmä ilma ja liikunta nostavat ihmisen verenpainetta ja sykettä. Pakkasjaksojen aikana sydänkohtauspotilaiden määrä päivystyksessä lisääntyy. Esimerkiksi lumenluonti pakkasaamuisin voi aiheuttaa sydänkohtauksen etenkin miehillä, joista keski-ikäiset ovat riskiryhmässä.
Lue lisää
Sydän- ja verisuonitautiriski näkyy jo solutasolla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Veikko Salomaan johtamassa tutkimustyössä todetaan, että sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on jäljitettävissä solutasolle. Näiden sairauksien riskitekijöiden kaikkia solutason aineenvaihduntateitä ei vielä tunneta
Lue lisää
Sydänlihassolun syövereissä
Lääketieteessä uutta teknologiaa on iPS-soluteknologia, jonka avulla voidaan laboratorio-olosuhteissa muokata erilaistuneet solut kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi. Menetelmän avulla on mahdollista tutkia sydäntä, joka on yleensä vaikea tutkimuskohde.
Lue lisää
BMX – Tulevaisuuden hoitokohde sydämen liikakasvuun?
Sairastuminen sydämen vajaatoimintaan lisääntyy ja taudin hoito on haastavaa, sillä vajaatoimintaa aiheuttavat erilaiset syyt. Vajaatoiminta on ongelma erityisesti kehittyneissä maissa, joissa se on enemmän esillä ja paremmin diagnosoitu kuin kolmansissa maissa, joissa tartuntataudit ovat yleisempiä ja niiden hoito vie enemmän resursseja kuin sydämen toimintahäiriöt.
Lue lisää
Sydänsiirroissa uusinta uutta: Biomarkkerit
Kudostyypityksellä munuaissiirroissa pyritään siihen, että luovuttajan ja vastaanottajan kudokset olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällöin vastaanottajan oma puolustusjärjestelmä ei tunnistaisi siirrettyä elintä vieraaksi, eikä alkaisi hylkiä sitä. Sydänsiirroissa tämä kudostyypitys ei ole mahdollista käytännöllisistä syistä vaan sydämen luovuttaja valitaan muun muassa sopivan veriryhmän perusteella.
Lue lisää
Suomalaisten kansantaudit polttopisteessä
Suomalaisten kansanterveyttä – ja samalla kansantaloutta kuormittavat yhä enemmän tupakoinnin, ylipainon, liikkumattomuuden ja ikääntymisen aiheuttamat sairaudet.
Lue lisää
Verenpainetaudin hoitoa kehittämässä
Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten tautitaakkaa, jolla viitataan siihen, kuinka paljon jokin riskitekijä aiheuttaa menetettyjä elinvuosia ja huonontunutta elämänlaatua. Kohonnut verenpaine altistaa muun muassa aivo- ja sydäninfarkteille ja lyhentää elinajan odotetta.
Lue lisää
Lapsuuden vaikutus aikuisuuden sydänterveyteen
Erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuusiästä pohjaa sydänterveydessä ilmeneville sosioekonomisille eroille aikuisiässä.
Lue lisää
Merkittävä lääkehoito kehitteillä
Minervan lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa professori Vesa Olkkosen johtama tiimi tutkii länsimaissa yleisesti esiintyvien sydän- ja verisuonitautien taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä niiden uusia hoitomuotoja. Hänen tutkimustiiminsä työn keskiössä on uusi mitä ilmeisimmin terveyttä edistävä geeni ja kohdemolekyyli: angiopoietiinin kaltainen proteiini kolme eli ANGTPL3.
Lue lisää
Tutkijaesittelyt
Sydänperäinen äkkikuolema — liian monen kuolema liian varhain
Sydänsairaudet aiheuttavat edelleen paljon sairastuvuutta ja kuolleisuutta länsimaissa. Kaikista kuolemista noin 10–20 prosenttia on sydänperäisiä äkkikuolemia. Ikäluokittaisessa tarkastelussa ilmenee työikäisten kuolemien vähentyminen. Kokonaiskuolleisuus on pysynyt kuitenkin yhtä korkealla tasolla kuin aikaisemmin.
Lue lisää
Lapsuuden vaikutus aikuisuuden sydänterveyteen
Erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuusiästä pohjaa sydänterveydessä ilmeneville sosioekonomisille eroille aikuisiässä.
Lue lisää
Merkittävä lääkehoito kehitteillä
Minervan lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa professori Vesa Olkkosen johtama tiimi tutkii länsimaissa yleisesti esiintyvien sydän- ja verisuonitautien taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä niiden uusia hoitomuotoja. Hänen tutkimustiiminsä työn keskiössä on uusi mitä ilmeisimmin terveyttä edistävä geeni ja kohdemolekyyli: angiopoietiinin kaltainen proteiini kolme eli ANGTPL3.
Lue lisää
Verenpainetaudin hoitoa kehittämässä
Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten tautitaakkaa, jolla viitataan siihen, kuinka paljon jokin riskitekijä aiheuttaa menetettyjä elinvuosia ja huonontunutta elämänlaatua. Kohonnut verenpaine altistaa muun muassa aivo- ja sydäninfarkteille ja lyhentää elinajan odotetta.
Lue lisää
Suomalaisten kansantaudit polttopisteessä
Suomalaisten kansanterveyttä – ja samalla kansantaloutta kuormittavat yhä enemmän tupakoinnin, ylipainon, liikkumattomuuden ja ikääntymisen aiheuttamat sairaudet.
Lue lisää
Sydänsiirroissa uusinta uutta: Biomarkkerit
Kudostyypityksellä munuaissiirroissa pyritään siihen, että luovuttajan ja vastaanottajan kudokset olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällöin vastaanottajan oma puolustusjärjestelmä ei tunnistaisi siirrettyä elintä vieraaksi, eikä alkaisi hylkiä sitä. Sydänsiirroissa tämä kudostyypitys ei ole mahdollista käytännöllisistä syistä vaan sydämen luovuttaja valitaan muun muassa sopivan veriryhmän perusteella.
Lue lisää
BMX – Tulevaisuuden hoitokohde sydämen liikakasvuun?
Sairastuminen sydämen vajaatoimintaan lisääntyy ja taudin hoito on haastavaa, sillä vajaatoimintaa aiheuttavat erilaiset syyt. Vajaatoiminta on ongelma erityisesti kehittyneissä maissa, joissa se on enemmän esillä ja paremmin diagnosoitu kuin kolmansissa maissa, joissa tartuntataudit ovat yleisempiä ja niiden hoito vie enemmän resursseja kuin sydämen toimintahäiriöt.
Lue lisää
Sydänlihassolun syövereissä
Lääketieteessä uutta teknologiaa on iPS-soluteknologia, jonka avulla voidaan laboratorio-olosuhteissa muokata erilaistuneet solut kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi. Menetelmän avulla on mahdollista tutkia sydäntä, joka on yleensä vaikea tutkimuskohde.
Lue lisää
Sydän- ja verisuonitautiriski näkyy jo solutasolla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Veikko Salomaan johtamassa tutkimustyössä todetaan, että sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on jäljitettävissä solutasolle. Näiden sairauksien riskitekijöiden kaikkia solutason aineenvaihduntateitä ei vielä tunneta
Lue lisää
Liikunta hyödyttää sepelvaltimotauti-potilasta
Suomessa sydänsairaudet ja erityisesti sepelvaltimotauti ovat kansanterveydellinen ongelma. Kylmä ilma ja liikunta nostavat ihmisen verenpainetta ja sykettä. Pakkasjaksojen aikana sydänkohtauspotilaiden määrä päivystyksessä lisääntyy. Esimerkiksi lumenluonti pakkasaamuisin voi aiheuttaa sydänkohtauksen etenkin miehillä, joista keski-ikäiset ovat riskiryhmässä.
Lue lisää
Infektiosairaalan klinikan ylilääkäri Ville Valtonen
HUS:in infektiosairaalan klinikan ylilääkäri, professori
Lue lisää
Emerita professori, tutkija Marja-Riitta Taskinen
Emerita professori, Kardiologian klinikan tutkija ja työryhmässä Biomemedicumissa.
Lue lisää
Professori, erikoislääkäri, dosentti Ilkka Pörsti
Sisätautiopin professori, sisätautien ja munuaistautien erikoislääkäri sekä farmakologian dosentti Tampereen yliopistosta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Lue lisää
Medisiinisen tulosyksikön johtaja Markku S. Nieminen
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan medisiinisen tulosyksikön johtaja
Lue lisää
Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja Petri Kovanen
Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, professori
Lue lisää