Ajankohtaista

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy länsimaissa, ja ne aiheuttavat noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Suomessa menehtyy vuosittain enemmän ihmisiä sydänperäisen äkkikuoleman seurauksena kuin syöpään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan hammaskariesta ja ientulehdusta esiintyy 20–60 prosentilla eurooppalaista lapsista jo ennen kuudetta ikävuotta. Lapsuudenaikaiset suun infektiot on yhdistetty kaulavaltimon seinämäpaksuuteen ja metaboliseen oireyhtymään aikuisiässä. Tämä viittaa siihen, että kardiometabolisten sairauksien syntymekanismit käynnistyvät jo lapsuudessa.

Sydämentahdistimia on perinteisesti seurattu määräajoin poliklinikkakontrolleissa, mutta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on tullut etäseuranta. HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa hyödynnetään etäseurantaa laajasti. Perinteisissä tahdistimien poliklinikkakontrolleissa on ollut haasteena, että toimintahäiriöitä havaitaan viiveellä. Toisaalta vakavat toimintahäiriöt ovat verrattain harvinaisia, joten kaikkia potilaita ei voida seurata tiheään ja säännöllisesti.

Krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio (KTEPH) on vakava keuhkoembolian komplikaatio, joka voi hoitamattomana johtaa vaikeaan sydämen vajaatoimintaan. Dosentti Antti Nykäsen johtamassa tutkimustyössä selvitetään taudin syntymekanismeja ja etsitään uusia hoitomenetelmiä.

Kokemuksia sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksen kehittymisestä Suomessa ja säätiöiden merkityksestä tutkimustyön tukijana.

Viisitoista suomalaista lääketieteen säätiötä toteutti kesällä 2022 päivitetyn Lääketieteen tutkimusrahoitus -selvityksen, jolla kartoitettiin suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta, kokonaisnäkymää ja kehitystä. Selvitys on jatkoa vuonna 2019 toteutetulle selvitykselle ja Paavo Nurmen Säätiö osallistui selvityksen tekemiseen yhtenä asiantuntijatahoista.

Suomalaisia menehtyy usein erilaisiin äkillisiin aivohalvauksiin eli aivoverenkiertohäiriöihin. Aivohalvaukset voidaan jakaa pääasiassa kolmeen eri alatyyppiin: aivoinfarkteihin, aivoverenvuotoihin ja lukinkalvonalaisiin verenvuotoihin. Aivoinfarkti eli iskeeminen aivohalvaus muodostaa 80–85 prosenttia kaikista aivohalvauksista, johon yleensä sairastuvat iäkkäät. Aivoverenvuodossa veri vuotaa aivokudoksen sisälle ja sen esiintyvyys on noin kymmenen prosenttia kaikista aivohalvauksista. Viidestä kymmeneen prosenttia aivohalvauksista on lukinkalvonalaista verenvuotoa, subaraknoidaalivuotoa eli SAV.

Suomessa sydänsairaudet ja erityisesti sepelvaltimotauti ovat kansanterveydellinen ongelma.  Kylmä ilma ja liikunta nostavat ihmisen verenpainetta ja sykettä. Pakkasjaksojen aikana sydänkohtauspotilaiden määrä päivystyksessä lisääntyy.  Esimerkiksi lumenluonti pakkasaamuisin voi aiheuttaa sydänkohtauksen etenkin miehillä, joista keski-ikäiset ovat riskiryhmässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Veikko Salomaan johtamassa tutkimustyössä todetaan, että sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on jäljitettävissä solutasolle. Näiden sairauksien riskitekijöiden kaikkia solutason aineenvaihduntateitä ei vielä tunneta

Lääketieteessä uutta teknologiaa on iPS-soluteknologia, jonka avulla voidaan laboratorio-olosuhteissa muokata erilaistuneet solut kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi. Menetelmän avulla on mahdollista tutkia sydäntä, joka on yleensä vaikea tutkimuskohde.

Sairastuminen sydämen vajaatoimintaan lisääntyy ja taudin hoito on haastavaa, sillä vajaatoimintaa aiheuttavat erilaiset syyt. Vajaatoiminta on ongelma erityisesti kehittyneissä maissa, joissa se on enemmän esillä ja paremmin diagnosoitu kuin kolmansissa maissa, joissa tartuntataudit ovat yleisempiä ja niiden hoito vie enemmän resursseja kuin sydämen toimintahäiriöt.

Kudostyypityksellä munuaissiirroissa pyritään siihen, että luovuttajan ja vastaanottajan kudokset olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällöin vastaanottajan oma puolustusjärjestelmä ei tunnistaisi siirrettyä elintä vieraaksi, eikä alkaisi hylkiä sitä. Sydänsiirroissa tämä kudostyypitys ei ole mahdollista käytännöllisistä syistä vaan sydämen luovuttaja valitaan muun muassa sopivan veriryhmän perusteella.

Suomalaisten kansanterveyttä – ja samalla kansantaloutta kuormittavat yhä enemmän tupakoinnin, ylipainon, liikkumattomuuden ja ikääntymisen aiheuttamat sairaudet.

Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten tautitaakkaa, jolla viitataan siihen, kuinka paljon jokin riskitekijä aiheuttaa menetettyjä elinvuosia ja huonontunutta elämänlaatua. Kohonnut verenpaine altistaa muun muassa aivo- ja sydäninfarkteille ja lyhentää elinajan odotetta.

Erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuusiästä pohjaa sydänterveydessä ilmeneville sosioekonomisille eroille aikuisiässä.

Ylipaino ja lihavuus ovat iso kansanterveydellinen ongelma. Lihavuus aiheuttaa aineenvaihdunnan ongelmia. Se liittyy keskeisesti useiden sairauksien syntyyn: tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpiin ja mielenterveyden ongelmiin. Moni ihminen, jolla on lihavuus, kokee lisäksi syrjintää. Lihavuuden esto sekä sen tehokas ja vaikuttava hoito tulisi yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin sen liitännäissairauksien hoitaminen.

Sydänsairaudet aiheuttavat edelleen paljon sairastuvuutta ja kuolleisuutta länsimaissa. Kaikista kuolemista noin 10–20 prosenttia on sydänperäisiä äkkikuolemia. Ikäluokittaisessa tarkastelussa ilmenee työikäisten kuolemien vähentyminen. Kokonaiskuolleisuus on pysynyt kuitenkin yhtä korkealla tasolla kuin aikaisemmin.

Erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuusiästä pohjaa sydänterveydessä ilmeneville sosioekonomisille eroille aikuisiässä.

Minervan lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa professori Vesa Olkkosen johtama tiimi tutkii länsimaissa yleisesti esiintyvien sydän- ja verisuonitautien taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä niiden uusia hoitomuotoja. Hänen tutkimustiiminsä työn keskiössä on uusi mitä ilmeisimmin terveyttä edistävä geeni ja kohdemolekyyli: angiopoietiinin kaltainen proteiini kolme eli ANGTPL3.

Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten tautitaakkaa, jolla viitataan siihen, kuinka paljon jokin riskitekijä aiheuttaa menetettyjä elinvuosia ja huonontunutta elämänlaatua. Kohonnut verenpaine altistaa muun muassa aivo- ja sydäninfarkteille ja lyhentää elinajan odotetta.

Suomalaisten kansanterveyttä – ja samalla kansantaloutta kuormittavat yhä enemmän tupakoinnin, ylipainon, liikkumattomuuden ja ikääntymisen aiheuttamat sairaudet.

Kudostyypityksellä munuaissiirroissa pyritään siihen, että luovuttajan ja vastaanottajan kudokset olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Tällöin vastaanottajan oma puolustusjärjestelmä ei tunnistaisi siirrettyä elintä vieraaksi, eikä alkaisi hylkiä sitä. Sydänsiirroissa tämä kudostyypitys ei ole mahdollista käytännöllisistä syistä vaan sydämen luovuttaja valitaan muun muassa sopivan veriryhmän perusteella.

Sairastuminen sydämen vajaatoimintaan lisääntyy ja taudin hoito on haastavaa, sillä vajaatoimintaa aiheuttavat erilaiset syyt. Vajaatoiminta on ongelma erityisesti kehittyneissä maissa, joissa se on enemmän esillä ja paremmin diagnosoitu kuin kolmansissa maissa, joissa tartuntataudit ovat yleisempiä ja niiden hoito vie enemmän resursseja kuin sydämen toimintahäiriöt.

Lääketieteessä uutta teknologiaa on iPS-soluteknologia, jonka avulla voidaan laboratorio-olosuhteissa muokata erilaistuneet solut kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi. Menetelmän avulla on mahdollista tutkia sydäntä, joka on yleensä vaikea tutkimuskohde.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Veikko Salomaan johtamassa tutkimustyössä todetaan, että sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on jäljitettävissä solutasolle. Näiden sairauksien riskitekijöiden kaikkia solutason aineenvaihduntateitä ei vielä tunneta

Suomessa sydänsairaudet ja erityisesti sepelvaltimotauti ovat kansanterveydellinen ongelma.  Kylmä ilma ja liikunta nostavat ihmisen verenpainetta ja sykettä. Pakkasjaksojen aikana sydänkohtauspotilaiden määrä päivystyksessä lisääntyy.  Esimerkiksi lumenluonti pakkasaamuisin voi aiheuttaa sydänkohtauksen etenkin miehillä, joista keski-ikäiset ovat riskiryhmässä.

HUS:in infektiosairaalan klinikan ylilääkäri, professori

Emerita professori, Kardiologian klinikan tutkija ja työryhmässä Biomemedicumissa.

Sisätautiopin professori, sisätautien ja munuaistautien erikoislääkäri sekä farmakologian dosentti Tampereen yliopistosta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan medisiinisen tulosyksikön johtaja