AFFELECT-tutkimuksen tavoitteena vaihtoehto äkillisten eteisvärinä- ja eteislepatuskohtausten päivystyshoidolle
Tampereen yliopiston kardiologian professori Jussi Hernesniemen vetämä AFFELECT-tutkimus hakee vaihtoehtoa äkillisten eteisvärinä- ja eteislepatuskohtausten päivystyshoidolle. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä sydämen rytmihäiriökohtaukset johtavat toistuviin päivystyskäynteihin.

Yli 70-vuotiaista suomalaisista jopa kymmenen prosenttia saa sydämen eteisvärinä- ja eteislepatuskohtauksia. Toistuvat päivystyskäynnit yliopisto- ja keskussairaaloissa rajoittavat potilaiden elämää ja kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia.
Satunnaistettu ja kontrolloitu AFFELECT-tutkimus tarkastelee, voitaisiinko akuutteja rytmihäiriöitä hoitaa myös polikliinisesti. Kiireettömän vaihtoehdon myötä hoitoa voitaisiin tarjota terveydenhuollon yksiköissä, joissa suunnitellaan myös tehokkaita rytmihäiriöiden estohoitoja. Lisäksi rytminsiirtotoimenpiteiden määrä vähenisi, sillä rytmihäiriökohtaukset päättyvät usein itsestään.
Tutkimuksen taustaa
AFFELECT-tutkimus on alkanut vuonna 2020, ja se on tarkoitettu lähtökohtaisesti hyväkuntoisille potilaille. Tavoitteenamme on rekrytoida 500 potilasta, joista on tähän mennessä saatu rekrytoitua 73 prosenttia. Potilaille tehdään päivystyksellinen rytminsiirtohoito tai heidän rytminsiirtoaan viivästytetään noin viikon ajan. Ryhmiä vertaillaan hoitotulosten osalta.
Seuraamme, säilyykö rytmitilanne vakaana ensimmäisen kuukauden ajan. Lisäksi vertaamme rytminsiirtotoimenpiteiden ja haittatapahtumien määrää sekä potilaiden elämänlaatua seuranta-aikana. Tutkimukseen osallistuvat Tays Sydänsairaalan lisäksi Keski-Suomen (Nova) ja Kanta-Hämeen keskussairaalat.
Perinteisen hoitomuodon kyseenalaistaja
Perinteisesti rytmihäiriöstä on pyritty eroon välittömästi. Syy on osittain historiallinen. Ennen uudenaikaisten antikoagulaatiolääkitysten aikakautta rytminsiirron viivyttely altisti potilaat aivohalvauksille. Toisaalta pitkittyneen eteisvärinäkohtauksen uskotaan altistavan rytmihäiriön uusiutumiselle.
Vuonna 2019 julkaistiin hollantilainen RACE 7 ACWAS -tutkimus. Tämä kuitenkin osoitti, että jos rytminsiirtoa viivästytetään edes vuorokaudella potilaan tultua päivystykseen, noin puolet rytminsiirroista jää tekemättä (Pluymaekers et al NEJM 2019*).
Polikliinisen rytminsiirron hyödyt
Tällä hetkellä on epäselvää, voidaanko hyväkuntoisten potilaiden päivystykselliset rytminsiirrot korvata polikliinisilla rytminsiirroilla.
Polikliininen rytminsiirto kuitenkin takaisi potilaille huomattavasti helpomman vaihtoehdon rytmihäiriöiden hoitoon. Suurella osalla potilaista ei tarvittaisi päivystyskäyntejä, sillä usein potilaan vointi on hyvä ja antikoagulaatiohoito pysyvä.
Lisätietoja
Jussi Hernesniemi, kardiologian professori, Tampereen yliopisto, p. 041 732 2932, jussi.hernesniemi@tuni.fi
*Early or Delayed Cardioversion in Recent-Onset Atrial Fibrillation – PubMed
Jaa sivu eteenpäin