Lapsen sosioekonominen asema heijastuu aikuisiän sydänterveyteen
Erot vanhempien sosioekonomisessa asemassa luovat jo lapsuusiästä pohjaa sydänterveydessä ilmeneville sosioekonomisille eroille aikuisiässä.
Mitä matalampi sosioekonominen asema eli mitä alhaisempi koulutus- ja tuloluokka perheen vanhemmilla on, sitä enemmän sydänterveyden riskitekijöitä perheen lapselle kertyy. Toisaalta terveydelle haitallisilla elintavoilla on vahva yhteys sydänsairastavuuteen aikuisiässä. Ravintoon ja terveyteen liittyvät asenteet ja toimintamallit siirtyvät usein vanhemmilta lapsille yli sukupolvien. Lapsuuden sosioekonomisen aseman mukaan on nähtävissä eroja muun muassa punaisen lihan sekä kasvisten ja hedelmien käytössä.
Tohtorikoulutettava, lääketieteen kandidaatti Elina Puolakka työskentelee LASERI-tutkimuksessa ja on väitöskirjassaan perehtynyt lapsuusajan sosioekonomisten tekijöiden vaikutukseen sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ja kehittymiseen. Puolakan tutkimustyö edistää kansanterveyttä, sillä se lisää tietoa miten terveyden ja hyvän terveyskäyttäytymisen siemenet kylvetään jo lapsuuskodissa. Se valaisee myös sitä miten lapsuuden sosioekonominen asema vaikuttaa sairastumisriskiin ja tautitaakkaan aikuisiällä. LASERI-tutkimukseen osallistujat ovat viidestä kaupungista ja niiden lähialueilta – kaupungeista sekä maaseudulta – jotta tutkimus olisi edustava otos suomalaisia (n=3596). Tutkimus aloitettiin vuonna 1980 ja sen avulla on ollut mahdollista tutkia osallistujien terveyttä lapsuudesta saakka 40 vuoden ajan. Toistuvat seurantakäynnit antavat tärkeää tietoa miten osallistujien terveys muuttuu heidän ikääntyessään. Kaikkien pitkittäistutkimusten tapaan LASERI:n haasteena on saada tutkittavat pysymään mukana tutkimuksessa useita vuosikymmeniä. Tässä on kuitenkin onnistuttu erinomaisesti ja edelleen tutkimuksessa on mukana yli 2000 tutkittavaa. Yhtä laajaa ja ajallisesti yhtä pitkää seurantatutkimusta ei ole tehty Suomessa koskaan aikaisemmin. Tällä hetkellä on käynnissä ainutlaatuinen LASERI – kolme sukupolvea -tutkimus, johon kutsutaan mukaan alkuperäisten tutkittavien lisäksi heidän vanhempansa ja lapsensa.
Sosioekonomisten ryhmien erot terveydessä ovat Suomessa edelleen merkittäviä ja Puolakan tutkimustulosten mukaan pohja näille eroille syntyy jo lapsuuskodissa. Terveyseroihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa esimerkiksi elintapamuutoksin. Vaikka terveyskäyttäytymisen muuttaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, parhaimmillaan sydänterveydelle edullista terveyskäyttäytymistä edistetään jo lapsuudesta lähtien. Terveysalan ammattilaiset pyrkivät ehkäisevillä toimenpiteillä, kuten hyvän ravitsemuksen ja muiden elintapojen neuvonnalla sekä hyvän vanhemmuuden tukemisella, kaventamaan sosioekonomisten ryhmien terveyskäyttäytymisen eroja jo lapsuudessa. Suomalainen neuvolajärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja se tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa riskiryhmät ja tukea tarvitsevat perheet. Lapsuuden aikaisella onnistuneella elintapaohjauksella voidaan saada aikaan todellista sydän- ja verisuonisairauksien riskin vähentymistä, jonka vaikutukset säilyvät aina aikuisikään.
Lääketieteen kandidaatti Elina Puolakka on väitöskirjatutkijaksi harvinaisen nuori. Hän on aloittanut väitöskirjan jo lääkärinopintojensa alkutaipaleella. Puolakka haluaa omalla esimerkillään rohkaista muita nuoria ja tutkimuksen teosta kiinnostuneita lääketieteen opiskelijoita myös tutkimustyön tekemiseen jo opiskeluaikana. Samanaikaisesti lääketieteen lisensiaattitutkinnon tekeminen ja väitöskirjaan vaadittavan tutkimustyön yhdistäminen on joskus Puolakalle vaativaa, mutta samalla hyvin antoisaa ja kehittävää. Lääkärin käytännön työn opiskelun ja tutkimustyön tekeminen tukevat toisiaan hyvin.
Yhdysvalloissa Niiranen tutki 2015–2017 ihmisiä, jotka olivat sairastuneet verenpainetautiin nuorella iällä. Hän osoitti tutkimuksissaan, että jos verenpainepotilaiden vanhemmat olivat sairastuneet tähän tautiin nuorina, niin näiden ihmisten jälkeläisillä oli merkittävästi kohonnut riski myös itse sairastua. Niiranen korostaa, kuinka tärkeää lääkäreiden on hoitaa ja seurata nuorena verenpainetautiin sairastuneiden potilaiden terveydentilaa säännöllisesti, sillä heillä on myös erittäin suuri riski menehtyä valtimosairauksiin.
Maarit Ojanen
Jaa sivu eteenpäin