Sydämentahdistimien etäseuranta yleistyy ja tuo hyötyjä

Sydämentahdistimia on perinteisesti seurattu määräajoin poliklinikkakontrolleissa, mutta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on tullut etäseuranta. HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa hyödynnetään etäseurantaa laajasti. Perinteisissä tahdistimien poliklinikkakontrolleissa on ollut haasteena, että toimintahäiriöitä havaitaan viiveellä. Toisaalta vakavat toimintahäiriöt ovat verrattain harvinaisia, joten kaikkia potilaita ei voida seurata tiheään ja säännöllisesti.

Sydämentahdistimen etäseurannan hyödyt ja varjopuolet

Viime vuosina vaihtoehdoksi on tullut tahdistimen etäseuranta. Laite ottaa automaattisesti yhteyttä potilaan kotona olevaan etälaitteeseen, joka siirtää tahdistimen tiedot päivittäin pilvipalvelimelle. Jos jokin ennaltasäädetty raja-arvo ylittyy, etäseurantasivusto saa hälytysherätteen asiasta.

Etäseurannan avulla toimintahäiriöt havaitaan liki viiveettömästi, mikä parantaa potilaiden turvallisuutta. Lisäksi seuranta voidaan toteuttaa kokonaan ilman säännöllisiä poliklinikkakontrolleja.

Varjopuolena on, että pienet muutokset tahdistimissa voivat aiheuttaa hälytyksen ja kuormittaa hoitavaa tahoa. Ongelma voidaan ratkaista optimoimalla herätteen asetuksia, mutta toistaiseksi ei ole näyttöön perustuvia suosituksia tai ohjeita, miten etäseuranta kannattaisi ohjelmoida.

HUS Sydän- ja keuhkokeskus hyödyntää laajasti etäseurantaa

HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa on alettu hyödyntää laajamittaisesti etäseurantaa hidaslyöntisyystahdistimien seurannassa kevään 2020 jälkeen ja muiden tahdistimien osalta etäseurantaa on hyödynnetty jo vuodesta 2008. Olemme ainoana yksikkönä Suomessa lopettaneet kokonaan polikliinisen seurannan etäseurantapotilailta. Potilaiden etäseurannassa hyödynnämme niin hälytysherätteitä, vuosittain ohjelmoituja määräaikaislähetyksiä kuin potilaiden tarvittaessa tekemiä omalähetyksiä. Tällä hetkellä seurannassa on hieman alle 4 000 tahdistinpotilasta, ja määrä kasvaa noin 10 prosenttia vuosittain.

Tutkimuksessa analysoidaan etäseurannassa olevien potilaiden etäseurantalähetysten syitä ja niistä seuranneita toimenpiteitä. Kerätyn tiedon avulla voidaan selvittää, mitkä ovat tehokkaimmat asetukset etäseurannassa ilman, että potilasturvallisuudesta tingitään.

Yksityiskohtaista tietoa tahdistimien toiminnasta kerätään laajalta potilasjoukolta. Aineiston avulla voidaan syventyä myös muihin tahdistinpotilaiden hoidon haasteisiin ja edistää potilaiden sydänsairauksien hoitoa.

Markus Sane


Jaa sivu eteenpäin