Ennustavatko suun infektiot kardiometabolista terveyttä lapsilla?
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan hammaskariesta ja ientulehdusta esiintyy 20–60 prosentilla eurooppalaista lapsista jo ennen kuudetta ikävuotta. Lapsuudenaikaiset suun infektiot on yhdistetty kaulavaltimon seinämäpaksuuteen ja metaboliseen oireyhtymään aikuisiässä. Tämä viittaa siihen, että kardiometabolisten sairauksien syntymekanismit käynnistyvät jo lapsuudessa.
Fin-HIT-tutkimukseen osallistui yli 11 000 koululaista
Tutkimme asiaa omassa hankkeessamme, jossa hyödynnämme Fin-HIT-tutkimuksessa kerättyä aineistoa. Tutkimukseen osallistui 11 407 koululaista ympäri Suomea. Lapset olivat keskimäärin 11-vuotiaita tutkimuksen käynnistyessä vuonna 2011. He raportoivat elintapojaan, kuten ruokailu-, liikunta- ja nukkumistottumuksiaan ja antoivat sylkinäytteen.
Analysoimme hankkeessamme syljen mikrobiomin kahdelta eri ryhmältä
Olemme jo aiemmin kartoittaneet sylkinäytteestä koko genomin laajuisesti geneettisiä tekijöitä. Nyt tavoitteemme on analysoida syljen mikrobiomi lapsilta, joilla on joko matala tai korkea alttius suun infektioille. Hyödynnämme uusimpia metagenomisekvensointitekniikoita. Tieto suun infektioista perustuu hammaslääkärin tai suuhygienistin suorittamaan kliiniseen tutkimukseen, ja se on saatu tutkimuskäyttöön kansallisesta terveysrekisteristä. Kariesta tai karieskertymää kuvataan DMFT-summaindeksillä.
Käytössämme on aikuisilla määritelty geneettinen riskipisteytys
Ientulehduksen edennyt, vakava muoto parodontiitti on harvinainen lapsilla. Tämän vuoksi käytämme aikuisilla määritettyä geneettistä riskipisteytystä. Tunnistamme sen avulla lapset, joilla on suurentunut alttius parodontiitille. Metagenomi sekvensoidaan 300 lapselta, joilla ei ole kariesta ja matala geneettinen alttius parodontiitille (matala alttius suun infektioille) ja joilla on karies ja suuri geneettinen alttius parodontiitille (korkea alttius).
Tutkimme, eroavatko syljen mikrobiomi ja sen toiminnalliset ominaisuudet näiden kahden ryhmän välillä. Arvioimme myös löydösten merkitystä kardiometabolisten sairauksien synnyssä. Odotamme tunnistavamme mikrobiomiprofiileja ja aineenvaihduntareittejä, jotka selventävät suun infektioiden roolia kardiometabolisten sairauksien syntyprosessissa.
Aiemmat havaintomme ja tuloksien hyödynnettävyys
Aiemmissa tutkimuksissa olemme havainneet nitraatin aineenvaihdunnan liittyvän sokeristen tuotteiden käyttöön (Lommi ym. 2022, Agrawal ym. 2024). Löydös on mielenkiintoinen, sillä syljen nitraatti pelkistyy typpioksidiksi. Tällä on systeemisiä vaikutuksia, kuten verenpaineen säätely ja ruuansulatuskanavan vastustuskyky haitallisille mikrobeille (Rosier ym. 2020).
Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää jatkotutkimuksissa biomarkkereina muun muassa esidiagnostiikassa sekä sydän- ja verisuoniterveyden edistämisessä. Tulosten perusteella voidaan suunnitella varhaisia ehkäiseviä toimia suun infektioiden ja niiden liitännäissairauksien vähentämiseksi.
Tutkimusryhmässä osaamista bioterveydestä ja omiikkateknologioista
Tutkimus toteutetaan Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa dosentti Heli Viljakaisen johdolla. Fin-HIT-tutkimusryhmä koostuu eri tieteenalojen edustajista, joilla on erityisosaamista bioterveyden alalla sekä omiikkateknologioista.
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Pirkko Pussisen tutkimusryhmä (Helsingin yliopisto), Aki Havulinnan ryhmä (THL) sekä Christian Milanin ryhmä (Parman yliopisto). Kiitämme Paavo Nurmen Säätiötä saamastamme tuesta!
Heli Viljakainen
Jaa sivu eteenpäin