Sydän- ja verisuonitautiriski näkyvissä jo solutasolla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Veikko Salomaan johtamassa tutkimustyössä todetaan, että sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on jäljitettävissä solutasolle. Näiden sairauksien riskitekijöiden kaikkia solutason aineenvaihduntateitä ei vielä tunneta

Pitkittäistutkimuksen aineistona ovat THL:n viiden vuoden välein suoritettavat FINRISKI-tutkimukset. Salomaan aineisto on vuoden 2007 FINRISKI:istä ja DILGOM:ista (Dietary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome), jossa selvitettiin keski-ikäisten henkilöiden lihomisen ja sen mukanaan tuomien sairauksien taustatekijöitä.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset, erityisesti itäsuomalaiset miehet sairastavat suhteellisen paljon. He eivät enää sairastu sydän- ja verisuonitauteihin keski-iässä, kuten aikaisemmin, vaan vasta yli 60-vuotiaina. Nämä taudit ilmenevät naisilla kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehillä. Eroa selittävät sukupuoli, elintavat, yksilölliset ja geneettiset syyt. Naisilla kuolleisuus on samalla tasolla kuin Keski- Euroopassa.

Projektiin osallistuvat tutkijat Bostonin ja San Diegon yliopistoista. Sähköinen yhteydenpito on tiivistä ja marraskuussa Salomaa käy tapaamassa kollegoitaan Yhdysvalloissa.

Valmisteluvaiheessa hallintobyrokratia, rahoitus ja tutkimuslupien hankkiminen olivat haasteellisia. Tällä hetkellä alkuvaiheissaan oleva työ on edistynyt, mutta yllätyksiä tulee silti päivittäin. Nyt on jo löydetty sydän- ja verisuonitautien solutason riskitekijöitä ja sydäninfarktille altistavia yksilöllisiä perimätyyppejä. Tulevaisuuden terveydenhuollossa tavoitteena on, että riskiyksilöiden tunnistaminen helpottuu ja heidät saadaan yhä nopeammin ennaltaehkäisevään hoitoon.

Näiden sairauksien ennaltaehkäisy on onnistunut Suomessa. Merkittävä edistysaskel on, että työikäisten suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 prosenttia 1970-luvun alusta. Eniten tähän ovat vaikuttaneet kolesterolitason lasku, tupakoinnin väheneminen ja ravitsemuksen paraneminen. Suomalaisten kovan rasvan käyttö on laskenut, mutta sen käyttö ylittää edelleen virallisten ravitsemussuositusten tason. Suomalaisten geenitaustan muuttumisella sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden laskua ei voida selittää, koska geeniperimä ei muutu näin lyhyessä ajassa.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen iso sairausryhmä ja merkittävä kansanterveydellinen ongelma maassamme. Tutkimusprofessori Salomaa on perehtynyt laajasti näihin sairauksiin lähes koko 40-vuotisen työuransa ajan, josta hän on suurimman osan toiminut tutkimustehtävissä. Sydän- ja verisuonitautien sairastuvuus- ja sairastumismekanismien tarkastelu solutasolla avaa uusia lääketieteen ja hoidon mahdollisuuksia ihmiskunnalle.

 

Maarit Ojanen


Jaa sivu eteenpäin