Ville Valtonen
HUS:in infektiosairaalan klinikan ylilääkäri, professori
Tutkijaurani eräs merkittävimmistä tapahtumista oli vuonna 1992 mahdollisuus järjestää Paavo Nurmen säätiön taloudellisen tuen turvin kansainvälinen kokous Unitas Opistossa.
Yhteistyötä muiden tutkijoiden kanssa
Synnyin Helsingissä 1944. Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi 1969 ja väittelin lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1972 Helsingin yliopistossa. Väitöskirjani käsitteli salmonellabakteerin seinämän rakenteen vaikutusta taudinaiheuttamiskykyyn. Sittemmin erikoistuin sisätauteihin ja infektiosairauksiin 1970-luvulla HYKS:ssä. Kliinisen mikrobiologian dosentuurin sain 1976 ja sisätautiopin dosentiksi tulin vuonna 1987. Olen toiminut HYKS:ssä ja Helsingin yliopistossa erilaisissa tehtävissä yli 38 vuoden ajan, joista viimeiset kymmenen vuotta infektiosairauksien klinikan ylilääkärinä. Professorin arvonimen sain vuonna 1998.
Olen saanut hyvän tutkijakoulutuksen aluksi väitöskirjatyössäni akateemikko Pirjo Mäkelän johdolla ja myöhemmin vuosina 1977-78 olin tutkijana Harvard Medical Schoolissa, Bostonissa. Tärkein tutkimusalueeni viimeisen 30 vuoden aikana on ollut infektioiden merkitys sydän- ja verisuonisairauksien etiopatogeneesissä. Innostuin aikanani tästä aiheesta nähtyäni kliinisessä työssäni nuoria potilaita, jotka saivat aivo- tai sydäninfarktin nuorella iällä ilman tunnettuja riskitekijöitä akuutin infektion jälkeen.
Minulla on ollut onnea toimia monen tunnetun tutkijan kanssa yhteistyössä ja heistä mainittakoon Pekka Saikku ja Maija Leinonen, joiden kanssa olemme tutkineet keuhkoklamydian osuutta ateroskleroosin etiopatogeneesissä. Markku Niemisen kanssa on tutkittu infektioiden osuutta sydäninfarktin synnyssä vuosikymmenten ajan ja Markku Kasteen kanssa infektioiden osuutta aivoinfarktin synnyssä. Tukenani on ollut alusta saakka Pirjo Mäkelä ja Jussi Huttunen. Minulla on ollut ilo johtaa monien nuorien tutkijoiden väitöskirjatöitä, joista mainittakoon Kimmo Mattilan ja Jaana Syrjäsen väitöskirjat, jotka käsittelivät infektioita, etenkin hammasinfektioita riskitekijöinä sydän- ja aivoinfarktipotilailla 1980-luvun lopulla.
Merkittäviä tapahtumia
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen tehnyt yhteistyötä mm. Juha Sinisalon ja Marja-Liisa Lokin kanssa. Näistä töistä mainittakoon Anil Palikhen väitöskirjatyö, jossa osoitettiin tiettyjen HLA-tyyppien suojaavan ja toisten HLA-tyyppien olevan riskitekijöitä koronaaritaudille. Infektiot ovat osoittautuneet merkittäväksi riskitekijäksi kardiovaskulaarisairauksien synnyssä. Mikrobilääkehoitokokeilut ovat kuitenkin antaneet osin ristiriitaisia ja negatiivisia tuloksia kardiovaskulaarisairauksien sekundaaripreventiossa, mutta influenssarokote on osoittautunut väestötasolla merkittäväksi keinoksi vähentää kardiovaskulaarisairauskuolleisuutta. Tällä hetkellä tutkitaan maailmalla pneumokokkirokotteen merkitystä väestötasolla vähentää kardiovaskulaarisairauksia, koska pneumonia näyttää melko usein edeltävänm esimerkiksi sydäninfarktia.
Tutkijaurani eräs merkittävimmistä tapahtumista oli vuonna 1992 mahdollisuus järjestää Paavo Nurmen säätiön taloudellisen tuen turvin kansainvälinen kokous Hanasaaressa, missä alan sen hetkiset huippututkijat ympäri maailmaa pohtivat infektioiden roolia kardiovaskulaarisairauksien synnyssä. Tästä tuesta lausun suuren kiitokseni Paavo Nurmen säätiölle.
Jaa sivu eteenpäin