Verenpainetaudin hoitoa kehittämässä
Kohonnut verenpaine ja verenpainetauti aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten tautitaakkaa, jolla viitataan siihen, kuinka paljon jokin riskitekijä aiheuttaa menetettyjä elinvuosia ja huonontunutta elämänlaatua. Kohonnut verenpaine altistaa muun muassa aivo- ja sydäninfarkteille ja lyhentää elinajan odotetta.
Suomalaisten verenpainetasot ovat edelleen melko korkealla verrattuina muihin länsimaihin, vaikka verenpainetasot ovat laskeneet huippulukemista. Suomalaisista joka toisella yli 30–vuotiaista on kohonnut verenpaine ja yli 70–vuotiaista se on jo joka kolmannella neljästä.
Sademetsissä asuvilla, runsaasti liikkuvilla ja enimmäkseen kasvisruokaa syövillä heimoilla, ei kuitenkaan tätä tautia juuri esiinny – edes vanhemmissa ikäluokissa. Kohonnut verenpaine onkin mitä suurimmissa määrin huonoista elämäntavoista johtuva sairaus. Ihminen voi itse vaikuttaa verenpaineen niin sanottuihin muokattaviin riskitekijöihin, joita ovat tupakointi, runsas suolan tai alkoholin käyttö, ylipaino, vähäinen liikunta, diabetes ja korkea veren kolesterolipitoisuus. Suola on yksi merkittävimmistä tekijöistä ruokavaliossa, joka aiheuttaa kohonnutta verenpainetta. Suomalaisten suolan käyttö on edelleen suurempaa kuin useimmissa länsimaissa. Sukuperimä altistaa myös kohonneelle verenpaineelle ja verenpainetaudin kehittymiselle. Tärkein riskitekijä on kuitenkin biologinen ikä, johon ihminen ei voi itse vaikuttaa.
Verenpainetutkija Teemu Niiranen on tehnyt lääketieteellistä tutkimusta jo yli 13 vuotta. Hänen tutkimuksissaan on ensisijaisesti tarkasteltu verenpainetta useista näkökulmista. Ensimmäiset 5–10 vuotta hän tutki verenpaineen erilaisia mittausmenetelmiä, keskittyen verenpaineen kotimittaukseen. Aikaisemmin verenpainetaudin diagnoosi tehtiin vain lääkärin vastaanotolla, jossa lääkäri mittasi potilaan verenpaineen. Niiranen osoitti tutkimuksissaan vuosina 2005–2012, että kotona mitatun verenpaineen tulos on vastaanotolla mitattua verenpainetta tarkempi ja luotettavampi. Kotimittaus ennustaa paremmin verenpaineen aiheuttamia elinvaurioita sekä aivo- ja sydäninfarkteja. Niirasen ja hänen ryhmänsä tutkimustuloksilla on ollut – ja on yhä merkittävää vaikutusta verenpaineen hoitosuosituksiin Suomessa: verenpainetaudin diagnoosi perustuu nykyään vastaanoton ulkopuolella tapahtuviin mittauksiin. Niirasen tutkimustuloksiin viitataan myös kansainvälisesti: yhdysvaltalaisissa, englantilaisissa ja muissa eurooppalaisissa sekä japanilaisissa verenpaineen hoitosuosituksissa.
Yhdysvalloissa Niiranen tutki 2015–2017 ihmisiä, jotka olivat sairastuneet verenpainetautiin nuorella iällä. Hän osoitti tutkimuksissaan, että jos verenpainepotilaiden vanhemmat olivat sairastuneet tähän tautiin nuorina, niin näiden ihmisten jälkeläisillä oli merkittävästi kohonnut riski myös itse sairastua. Niiranen korostaa, kuinka tärkeää lääkäreiden on hoitaa ja seurata nuorena verenpainetautiin sairastuneiden potilaiden terveydentilaa säännöllisesti, sillä heillä on myös erittäin suuri riski menehtyä valtimosairauksiin.
Niiranen tutkii parhaillaan suomalais–yhdysvaltalaisena yhteistyönä eikosanoidien eli tulehduksen välittäjäaineiden pitoisuuksia veressä. Eikosanoidien tutkimuksellinen merkitys kiteytyy siinä, että ne säätelevät monia verenpaineeseen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten tulehdusta ja valtimoiden seinämien toimintaa.
Tutkimusaineistona Niirasella ovat epidemiologiset väestöaineistot: FINRISKI ja Framingham Heart Study -tutkimukset. Nämä aineistot kattavat useita tuhansia ihmisiä ja erityisesti FINRISKI:in osallistujat on valittu väestörekisteristä satunnaisotannalla. Näin voidaan tarkastella miten veren eikosanoidit ennustavat muun muassa verenpainetaudin ja sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.
Tutkittavien verinäytteitä on säilytetty 10–15 vuotta pakastimessa, jonka jälkeen ne on otettu tutkittavaksi ja niille on tehty eikosanoidimääritykset. Tutkittavia on kaikkiaan noin 15 000, joista määritykset on tähän mennessä tehty 11 000:lle. FINRISKI 2012 -tutkimuksen 6000:lle osallistujalle määritetään myös tutkimusmaailmassa vahvasti pinnalla oleva ulosteen mikrobiomi eli suolistoa asuttavat mikrobit. Niiraselle perehtyminen moniulotteiseen tutkimusdataan, joka koostuu geenitiedoista, ulosteen mikrobiomitiedoista ja metaboliiteista eli aineenvaihduntatuotteista merkitsee uusia mahdollisuuksia ja joskus myös haasteita.
Alustavina tutkimustuloksina on esitetty, että lukuisat eikosanoidilajit ovat joko positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä verenpaineeseen ja valtimosairauksiin.
Teemu Niiranen on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääkäritutkija, joka on jo yli kymmenen vuoden ajan tutkinut verenpainetautia ja sille altistavia tekijöitä suurten väestöaineistojen avulla. Hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut lukuisiin verenpaineen kliinisiin hoitosuosituksiin lääketieteessä ympäri maailmaa ja satojen miljoonien verenpainepotilaiden hoitoon. Tutkimustyön tekeminen on Teemu Niiraselle hyvin palkitsevaa ja hänen tutkimuksensa on merkittävää kansanterveydelle ja sairauksien ennaltaehkäisemiselle.
Maarit Ojanen
Jaa sivu eteenpäin