Merkittävä lääkehoito kehitteillä – Angiopoietiinin kaltainen proteiini 3

Minervan lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa professori Vesa Olkkosen johtama tiimi tutkii länsimaissa yleisesti esiintyvien sydän- ja verisuonitautien taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä niiden uusia hoitomuotoja. Hänen tutkimustiiminsä työn keskiössä on uusi mitä ilmeisimmin terveyttä edistävä geeni ja kohdemolekyyli: angiopoietiinin kaltainen proteiini kolme eli ANGTPL3.

Tämän proteiinin keskeinen tehtävä alkoi alun perin selvitä japanilaisen tutkimusryhmän analysoidessa mutanttihiirikantaa, jolla veren rasva-arvot olivat hyvin matalat. Ilmiön aiheuttama mutaatio kartoitettiin juuri ANGPTL3-geeniin 2000-luvun alkuvuosina. ANGPTL3- geenimutaatioiden kantajia on harvinaisen paljon löydetty pienen Campodimelen kaupungin asukkaista Italiassa, mikä on ainutlaatuista maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Campodimele oli 1990-luvulla mukana WHO:n sydänsairauksia käsittelevässä tutkimuksessa, jossa tutkijoiden huomiota kiinnitti, että campodimelelaisilla oli hyvin korkea elinajan odote. Tässä kaupungissa ANGPTL3-geenin mutaatiot ovat rikastuneet ilmeisesti sisäsiittoisuuden seurauksena. Sieltä on löydetty joukko ihmisiä, joiden molemmat ANGPTL3-geenit, jotka ovat sekä isältä että äidiltä perittyjä geenejä, ovat viallisia. Yleisimmälle mutaatiolle on ominaista, että se estää ANGPTL3:n tuotannon maksassa, milloin henkilöiltä puuttuu ANGPTL3-geenituote ja täten sen aikaansaama toiminta kokonaan. Tämä havainto oli merkittävä kansainvälisessä lääketieteen tutkimuksessa, sillä se johti tutkimusideaan, jossa tämän proteiinin poistaminen tai sen toiminnan estäminen voisi olla hyödyllinen hoitomuoto tietyissä sairauksissa.

Veren rasvojen tutkimuksessa uusi käsite on triglyseridirikkaiden (TG-rikkaiden) lipoproteiinien (TRL) eli rasvankantajapartikkelien erittäin kolesterolipitoisten jäännöshiukkasten merkitys sydän- ja verisuonitaudeissa. Ihmisen ravinnosta saamat rasvat imeytyvät ohutsuolessa, mistä ne kulkeutuvat kylomikronihiukkasten muodossa, joka on yksi lipoproteiinien luokka, imusuoniston kautta verenkiertoon. Kylomikronihiukkasten triglyserit (TG) pilkotaan verenkierrossa osittain lipoproteiinilipaasi (LPL-entsyymin) välityksellä. Tämän jälkeen muodostuneet kylomikronihiukkaset kulkeutuvat maksaan, joka muodostaa myös TG-rikkaita very low density lipoprotein eli (VLDL-hiukkasia) ja erittää ne verenkiertoon. Lipoproteiinilipaasi (LPL) on lihasten ja rasvakudosten verisuonten pinnalla oleva keskeisen tärkeä entsyymi. LPL-entsyymi pilkkoo kylomikronien ja VLDL-hiukkasten TG:t, jolloin vapautuu rasvahappoja, joita kudokset voivat käyttää hyväkseen. Täten LPL:n toiminta poistaa tehokkaasti rasvaa verenkierrosta.

ANGPTL3:n parhaiten tunnettu toiminta on, että se estää LPL-entsyymin toimintaa. Kun ihminen ruokailee – erityisesti rasvapitoista ruokaa, niin ANGPTL3 aiheuttaa sen, että verenkiertoon tulee melko pitkäkestoinen rasvapartikkelin aiheuttama piikki. Jos ANGPTL3-proteiinin biosynteesi estetään maksassa tai sen toimintaa estetään verenkierrossa, niin LPL toimii hyvin aktiivisesti ja poistaa nopeasti rasvan verenkierrosta. Biosynteesi on elävissä eliöissä tapahtuva biokemiallinen tapahtuma, jonka seurauksena yksinkertaisemmista lähtöaineista muodostuu uusia yhdisteitä. Keskeisenä tutkimusideana professori Olkkosen ja hänen kanssaan työskentelevän dosentti Matti Jauhiaisen tiimillä on selvittää yksityiskohtaisesti ANGPTL3:n eston tai poiston vaikutukset verenkierron rasvahiukkasten koostumukseen, maksasolujen geenien ilmentymiseen ja aineenvaihduntaan. Tätä proteiinia tutkitaan uusien lääkkeiden kohdemolekyylinä TG-rikkaiden hiukkasten ja niiden jäännöshiukkasten haitallisen roolin minimoimiseksi.

Eräs tapa estää ANGTPL3-proteiinin toimintaa ovat oligonukleotidit eli pienet nukleiinihappopalaset, jotka kulkeutuvat maksaan ja estävät ANGPTL3-geenin ilmentymisen. Tätä tapaa kutsutaan anti-sense-oligonukleotidi eli ASO-menetelmäksi. Oligonukleotideja käytettäessä ei esty ainoastaan ANGPTL3:n toiminta verenkierrossa vaan myös sen muodostus ja toiminta maksassa. Proteiinin solunsisäistä toimintaa ei tunneta lääketieteessä vielä kattavasti ja sitä pitää tutkia tarkemmin. ANGTPL3-proteiinin toiminnan estolääkityksessä voi maksassa pitkäaikaisessa käytössä ilmetä haittavaikutuksia, joita ei vielä tunneta.

Olkkosen tutkimustiimin otos koostuu campodimelelaisista sekä ihmisten viljellyistä maksasoluista, joista on estetty ANGPTL3-geenin ilmentyminen. Tutkimusryhmä selvittää hyvin tarkasti mitä maksasolujen toiminnalle tapahtuu. Lisäksi italialaisista on käytössä seerumia, josta on eristetty erityyppisiä rasvahiukkasia. Tutkijoiden tavoitteena on löytää toiminnallisia vastaavuuksia näiden hiukkasten koostumuksen ja sellaisten maksasolujen aineenvaihdunnan välillä, mistä tutkijat ovat estäneet ANGPTL3-geenin toiminnan.

Tutkimustyö on edennyt siihen vaiheeseen, jossa tiimi on saanut käyttöönsä campodimelelaisten seerumit Italiasta. Näiden seerumien lipoproteiinit on eristetty ja lipoproteiinien koostumuksen massaspektrometrista analyysia tehdään parhaillaan. Massaspektrometrinen metodi on menetelmä, joka perustuu eri molekyylien tunnistamiseen atomimassojen perusteella, minkä kautta voidaan tunnistaa tarkasti eri rasvahiukkasten molekyylilajit. Tiimi on perehtynyt tarkasti hepatosyytteihin eli maksasoluihin, joista on estetty tämän geenin ilmentyminen. Tällä hetkellä keskitytään hepatosyyttien rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan toiminnalliseen tutkimukseen.

Tutkimustyö tehdään suomalais–italialaisena yhteistyönä. Sapienza-yliopiston professori Marcello Arca Roomasta on uranuurtaja ihmisen ANGPTL3-geenimutaatioiden löytäjänä. Suomessa tehdään solubiologinen ja analyyttinen työ. Yhteistyötä hankkeessa tehdään myös Nightingale Health Oy:n kanssa, joka on ydinmagneettisen resonanssimenetelmän eli NMR-metodin avulla suomalaisten aineenvaihduntaa kartoittava yritys. Yhteistyössä kootaan tulokset yhteen, pohditaan niiden merkitystä ja kirjoitetaan tutkimusartikkeli.

Lääketieteen kliinisessä tutkimuksessa on kolme eri vaihetta. Ensimmäinen vaihe lääkeainetutkimuksissa on selvittää, onko tutkittava lääkeaine turvallinen eli ettei sillä ole vakavia haittavaikutuksia. Toisessa vaiheessa selvitetään, vaikuttaako tutkittava lääkeaine niihin biologisiin prosesseihin, joihin sen on tarkoitus vaikuttaa. Kolmannessa vaiheessa selvitetään, parantaako tutkittavana oleva lääkeaine potilaita. ANGTPL3:n kohdalla ollaan siirtymässä kolmanteen tutkimusvaiheeseen, sillä tämän proteiinin esto on osoittautunut lupaavaksi kliinisen tutkimuksen aikaisemmissa vaiheissa.

Professori Vesa Olkkonen johtaa, kehittää ja luo tiiminsä avulla lääketieteelle uutta tietoa, jossa yhdistyvät perustutkimukselliset menetelmät ja ihmispotilaiden tutkimus. Dosentti Matti Jauhiainen on tutkinut angiopoietiinin kaltaista proteiiniperhettä pitkään ja aiheesta on väitellyt jo muutamia tutkijoita. Tiimissä tällä hetkellä keskeisiä tutkijoita ovat väitellyt tutkija Nidhina Haridas ja tohtorikoulutettava Hanna Ruhanen. Olkkonen organisoi työtä muiden tutkimushankkeidensa lisäksi. Tämä on yksi hänen tärkeimmistä projekteistaan, jossa yhdistyy tutkimus- ja tiimityön organisoiminen uuden lääketieteellisen tutkimus- ja hoitotiedon aikaansaamiseksi.

 

Maarit Ojanen


Jaa sivu eteenpäin