Liikunnan ja sydänterveyden yhteys läpi elämän
Sydänterveyden perusta luodaan lapsuudessa. Liikunta edistää sydänterveyttä koko elämämme ajan.
Ikääntyessämme verta kuljettavien valtimoiden toiminta ja rakenne muuttuvat. Valtimoiden joustavuus vähenee ja seinämät paksuuntuvat. Jo yli sadan vuoden ajan on tiedetty, että tämä kehitys alkaa vähitellen nuorella iällä. Myöhemmällä iällä lähes meillä kaikilla havaitaan valtimokovettumatautimuutoksia, plakkeja. Ultraäänikuvantamisen avulla voidaan tutkia valtimoiden toimintaa ja rakennetta. Tutkimuksemme selvittää liikunnan yhteyttä sydänterveyteen eli valtimoiden toimintaan ja rakenteeseen koko elämänkaaren aikana.
Tutkimuksen tausta
Tutkimuksemme pohjautuu väestötutkimuksiin, joissa on selvitetty liikunta-aktiivisuutta ja kuvannettu valtimoita ultraäänellä. Tutkittavia on 9 304 henkilöä, ja he ovat 3–93-vuotiaita. Valtimoterveyttä kuvaa kaulavaltimon sekä vatsa-aortan seinämäpaksuus ja joustavuus, pulssiaallon etenemisnopeus sekä kaulavaltimoplakkien esiintyminen. Tutkittavilta on selvitetty laajasti sydänsairauksien riskitekijöitä ja perimä on määritetty. Näiden ansiosta voimme selvittää myös liikunnan ja valtimoterveyden välisiä mekanismeja.
Toteutamme tutkimuksen Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksessa ja Paavo Nurmi -keskuksessa. Aineistoina ovat Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI), Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP), FinnBrain Syntymäkohortti (FinnBrain), Finnish Retirement and Aging (FIREA) sekä Turku Senior Health Clinic (TSHeC) -tutkimukset. Näistä vanhin eli LASERI-tutkimus on ollut käynnissä jo 1970-luvun lopulta alkaen.
Keskeisiä senioritutkijoita ovat professori Olli Raitakari, professori Linnea Karlsson, professori Sari Stenholm ja dosentti Laura Viikari.
Jaa sivu eteenpäin