Säätiö Symposia Apurahat Kiinteistöt Lahjoitukset
Etusivulle
 

Paavo Nurmi -Symposiumien merkitys sydän- ja verisuonitautien tutkimukselle

Sydän- ja verisuonitautien ja varsinkin sepelvaltimotaudin poikkeuksellisen suuri esiintyvyys Suomen väestössä tuli kansainväliseen tietoisuuteen 1960-luvulla ns. seitsemän maan tutkimuksen tuloksena. Se oli kansainvälisenä yhteistyönä professori Ancel Keysin johtamana tehty tutkimus sepelvaltimotaudin esiintyvyydestä ja riskitekijöistä. Suomessa tutkimus käynnistettiin 1959 professori Matti Karvosen johtamana. Samalla vuosikymmenellä professori Pentti Halonen, joka oli modernin kliinisen kardiologian perustaja Suomessa, aloitti sydän- ja verisuonitautien innovatiivisen kliinisen tutkimuksen, jossa hän sai hyödyntää henkilökohtaisia kontaktejaan alan johtaviin kansainvälisiin tutkijoihin. Samaan aikaan lipidi- ja lipoproteiinitutkimuksen suomalaisen koulukunnan perustaja professori Esko Nikkilä teki uraauurtavia tutkimuksia seerumin lipidien ja lipoproteiinien ja ateroskleroosin välisestä suhteesta. Tällä tavoin 1960-luvulla todettiin sepelvaltimotauti ja muut ateroskleroottiset verisuonitaudin muodot suomalaisten huomattavaksi terveysongelmaksi. Suomen tiedeyhteisö vastasi tähän haasteeseen käynnistämällä niin epidemiologisia ja kliinisiä tutkimuksia kuin perustutkimustakin ateroskleroosista ja sen aiheuttamista taudeista.

Maailmankuulu juoksija ja Suomen kaikkien aikojen paras urheilija Paavo Nurmi sai ensimmäisen sydäninfarktinsa 1967, jolloin hän oli 60-vuotias. Se oli hänelle valtava shokki ja pettymys, koska hänen elämäntyylinsä oli nuoruudesta asti ollut hyvin terveellinen. Hän oli myös varakas; loistavan urheilu-uransa jälkeen hän kehitti toisen, yhtä menestyksekkään uran rakennusurakoitsijana, ja 1968 hän päätti perustaa säätiön, jonka tarkoituksena oli edistää sydän- ja verisuonitautien sekä yleensäkin terveyden tutkimusta. Vastaperustetun Paavo Nurmen Säätiön hallitus, jonka puheenjohtajana toimi Nurmi itse, päätti edistää perustajansa tarkoitusperiä kahdella tavalla: myöntämällä apurahoja nuorille, lahjakkaille suomalaisille tutkijoille ja järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä symposiumeja. Hallituksen varapuheenjohtajaa, professori Pentti Halosta pyydettiin suunnittelemaan ohjelma ensimmäiseen symposiumiin, joka sovittiin pidettäväksi 1969. Professori Halonen pyysi suunnittelutyöhön apua ystävältään Sir John McMichaelilta, joka oli modernin kardiologian ja sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen merkittävä pioneeri Isossa-Britanniassa.

Ensimmäinen Paavo Nurmi -symposiumi pidettiin 25.–27.9.1969 konferenssikeskukseksi muutetussa viehättävässä vanhassa Haikon kartanossa Porvoon lähellä. Symposiumin aiheena oli ”Tromboosi ja sepelvaltimotauti”, ja ohjelma kattoi laajan kirjon alan tutkimusta perustutkimuksesta patologis-anatomisiin, kliinisiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin. Kutsuttuina puhujina oli 4 nuorta suomalaista alan tutkijaa ja 22 kuuluisaa asiantuntijaa 9 muusta maasta. Symposiumiin oli kutsuttu useita muitakin johtavia suomalaisia tutkijoita. Professori Halonen korosti tervetuliaispuheessaan, että tilaisuuden oli tarkoitus olla ”työsymposiumi, jossa painotus on paljolti vapaassa keskustelussa ja henkilökohtaisissa kontakteissa”. Omassa avauspuheenvuorossaan Sir John McMichael sanoi seuraavaa: ”Tavoitteenamme on, että kun monia eri maita edustavat tutkijat kokoontuvat yhteen arvovaltaisella joukolla, heidän kokemustensa perusteella voidaan selvittää todelliset faktat. Spekulaatio voi olla toivottavaa, mutta pitäkäämme se silti minimissään. Keskittykäämme sen sijaan tutkimustuloksiin – ainoaan menetelmään, joka voi lisätä ymmärrystämme ja saada tämän symposiumin aiheena olevat ongelmat järkiperäisemmin hallintaan.” Tapahtuma oli menestys, ja Paavo Nurmi -symposiumista tuli perinne.

Ensimmäisessä Paavo Nurmi -symposiumissa käyttöön otettu työskentelyformaatti vakiintui. Vuonna 1971 pidetyn toisen Paavo Nurmi -symposiumin aiheena oli ”Sepelvaltimotaudin varhainen diagnosointi”, ja siellä esiintyi 5 luennoitsijaa Suomesta ja 17 luennoitsijaa 7 muusta maasta. Paavo Nurmi kuoli 76-vuotiaana 1973 ateroskleroosin aiheuttamiin komplikaatioihin, ja hänen merkittävien urheilusaavutustensa kunniaksi vuonna 1975 pidetyn kolmannen Paavo Nurmi -symposiumin aiheeksi valittiin ”Liikunta ja sepelvaltimotauti”. Kolmanteen symposiumiin osallistui 14 tutkijaa ulkomailta ja 11 Suomesta. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka oli ollut Paavo Nurmen ystäviä nuoresta asti ja hänen aikalaisensa urheilijana (korkeushypyn suomenmestari), kunnioitti symposiumia läsnäolollaan ja sanoi puheenvuorossaan näin: ”On tärkeää järjestää symposiumeja, joissa kansainväliset asiantuntijat voivat keskittyä yhteen selvään ongelmaan, kuten te olette nyt tehneet. Suomi on maantieteellisesti kaukana monista lääketieteellisen tutkimuksen keskuksista. Meillä on sen vuoksi syytä olla tyytyväisiä nähdessämme tässä tilaisuudessa keskuudessamme niin monia kansainvälisesti arvostettuja asiantuntijoita. Paavo Nurmi teki omana aikanaan synnyinmaataan tunnetuksi koko maailmassa lähes yli-inhimillisillä urheilusuorituksillaan. Yhtä intohimoisesti hän keskittyi elämänsä toiseen uraan rakennusurakoitsijana. Sitkeytensä ansiosta hän myös pystyi perustamaan nimeään kantavan säätiön. Koska sain seurata Paavo Nurmen menestystä jo hänen aktiivisen urheilu-uransa vuosina, olen iloinen nähdessäni, että tämä säätiö tekee hänen nimeään maailmalla tunnetuksi uudella tavalla.”

Vuonna 1977 pidetty neljäs symposiumi keskittyi aiheeseen ”Äkillinen koronaarikuolema”. Kutsuttuja puhujia oli ulkomailta 16 ja Suomesta 9. Tromboositutkimuksessa tapahtuneiden edistysaskelten vuoksi ensimmäisen symposiumin aihe otettiin uuden tarkastelun kohteeksi viidennessä symposiumissa, joka pidettiin 1979, Paavo Nurmi -symposiumien 10-vuotisjuhlavuonna. Viidennen symposiumin aiheena oli ”Tromboosi ja verisuonten seinämien vuorovaikutus sepelvaltimotaudissa”, ja siihen osallistui puhujina 6 tutkijaa Suomesta ja 18 tutkijaa 10 muusta maasta. ”Neurogeeniset ja psykologiset tekijät sepelvaltimotaudissa” olivat huomion kohteena 1981 pidetyssä kuudennessa symposiumissa, johon oli kutsuttu puhujiksi 10 suomalaista tutkijaa ja 14 tutkijaa 6 muusta maasta.
Professori Halonen oli toiminut puheenjohtajana kuudessa ensimmäisessä Paavo Nurmi -symposiumissa ja avusti myös 1983 pidetyn seitsemännen symposiumin järjestelyissä, mutta ei pystynyt enää osallistumaan siihen vaikean sairauden takia, johon hän menehtyikin pian symposiumin jälkeen. Seitsemännessä symposiumissa, jonka aiheena oli ”Rasitusrintakivun hallinta”, puhetta johti professori Heikki Frick, joka seurasi Halosta Helsingin yliopiston I sisätautien klinikan johtajana. Symposiumiin osallistui 7 tutkijaa Suomesta ja 15 muista maista. Professori Frick toimi puheenjohtajana myös vuonna 1986 pidetyssä kahdeksannessa symposiumissa, jonka aiheena oli ”Moderneja näkökohtia kohonneen verenpaineen tutkimukseen” ja johon osallistui 4 suomalaista tutkijaa ja 15 tutkijaa 6 muusta maasta. Vuonna 1989 pidetyssä yhdeksännessä symposiumissa puheenjohtajana toimi tri Petri Kovanen. Symposiumin aiheena oli ”Lipoproteiinit ja valtimon seinämän sisäkerroksen patobiologia”, ja siihen osallistui kutsuttuina puhujina 7 suomalaista tutkijaa ja 20 tutkijaa 6 muusta maasta. Vuonna 1992 järjestetyn kymmenennen symposiumin aiheena oli ”Infektio, tulehdus ja tromboosi”, ja puheenjohtajana toimi tri Ville Valtonen. Puhujiksi oli kutsuttu 11 suomalaista ja 10 tutkijaa 5 muusta maasta.
Paavo Nurmi -symposiumien esitelmät on julkaistu joko kansainvälisesti arvostettujen monografiasarjojen tai lääketieteellisten julkaisusarjojen (Advances in Cardiology, Acta Medica Scandinavia, European Heart Journal) erityisnumeroina tai liitteinä, joten kunkin symposiumin aiheeseen liittyvät uudet tiedot ja kulloisenkin tieteellisen tietämyksen uudelleenarviot ovat tulleet nopeasti tutkijoiden saataville kaikkialla maailmassa.

Ensimmäisestä Paavo Nurmi -symposiumista on kulunut 25 vuotta. Tämä ajanjakso on jo niin pitkä, että voimme arvioida mennyttä ja kysyä, mitä merkitystä Paavo Nurmi -symposiumeilla on ollut suomalaiselle sydän- ja verisuonitautien tutkimukselle. On muistettava, että 1960-luvulla suomalaisten tutkijoiden ja kansainvälisen tiedemaailman väliset yhteydet olivat huomattavasti vähemmän kehittyneet kuin nykyisin. Tuolloin vielä melko harvoilla nuorilla tutkijoilla oli mahdollisuus saada tieteellistä koulutusta ulkomailla ja suomalainen sydän- ja verisuonitautien tutkimus oli vasta pääsemässä kansainväliseen tietoisuuteen. Noissa oloissa jo pelkkä idea siitä, että Paavo Nurmi -symposiumit voisivat tuoda Suomeen ryhmän johtavia kansainvälisiä tutkijoita alan tapaamiseen ja edistää tieteellistä ja sosiaalista vaihtoa samoja tai samankaltaisia aiheita tutkivien suomalaisten tutkijoiden kanssa, oli erittäin kaukokatseinen. Paavo Nurmi -symposiumit ovat osoittautuneet suomalaisen sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen kehittymiselle erinomaiseksi kannustimeksi. Näissä tapaamisissa on luotu monia tärkeitä tieteellisiä kontakteja, jotka ovat sittemmin saaneet aikaan tutkimusyhteistyötä, ja näiden tapaamisten ainutlaatuisessa ilmapiirissä ovat saaneet alkunsa monet pitkäaikaiset ystävyyssuhteet. Jo ensimmäisestä symposiumista lähtien perusajatuksena on ollut uusimpien tutkimustulosten siirtäminen kriittisen tarkastelun jälkeen kliiniseen työhön ja potilaiden hoitoon. Paavo Nurmi -symposiumien suomalaiset osallistujat ovat levittäneet tätä sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää huipputietämystä Suomen lääketieteellisen yhteisön keskuuteen.

Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle. Hänen ansiostaan suomalaiset tutkijat ovat Paavo Nurmen Säätiön ja Paavo Nurmi -symposiumien kautta saaneet korvaamatonta tukea suomalaisen sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen viemisessä tiedemaailman kartalle. Suomalainen sydän- ja verisuonitautien tutkimus on nykyään kansainvälisesti tunnustettua. Ensimmäiset kunnianosoitukset on jo saavutettu, mutta kun jatkamme pyrkimyksiämme, tarvitaan edelleenkin Paavo Nurmen elämän johtotähtiä – antaumusta, kovaa työtä ja sitkeyttä. Suomalaiset sydän- ja verisuonitautien tutkijat ovat paljossa velkaa Paavo Nurmelle ja toivottavat Paavo Nurmi -symposiumeille kaikkea hyvää jatkaessaan työtään symposiumien vakiinnuttaman osaamisen ja innovaatioiden perinteen pohjalta.

Kalevi Pyörälä

In english
 

Symposia:
  Paavo Nurmi Symposiumit
         Pohdintoja Symposiumeista
         Symposiumien merkitys
  Symposium ohjelmat
  Symposium julkaisut

 

 
Sivujen toteutus: Mediaboost